Kapua 2016 - Osa 6: Kurttu-ukkoja ja Pangbocheen!

Kapua 2016 - Osa 6: Kurttu-ukkoja ja Pangbocheen!

14.11 Korkeus tuntuu

Yöllä ei tullut nukuttua kamalan hyvin. Teema alkaa olemaan aika sama; alkuun on muutama tunti keskeytymätöntä unta, kunnes jossain puoli yhden tienoilla tulee vessahätä ja sen jälkeen alkaa päämäärätön ja outo pyöriminen sekä katkonainen uni. Tavallaan ihan normaalia ja kuuluu asiaan, mutta myös yksi vuoristotaudin oireista - jos oireita on niskassa sitten enemmän niin kyse on jo vuoristotaudista, kuten myöhemmin tullaan huomaamaan. En muista, koska viimeksi olisin nukkunut illasta aamuun asti.

Loppuyö meni joka tapauksessa oudosti - viskasin about kaikki vaatteet menemään ja nukuin linerin ja makuupussin sisään muumioituneena. Ja mielestäni tämä oli tähänästisista illoista kylmin. Olin myös himmaillut juomisen kanssa, koska halusin kokeilla saisiko tuota vessassa ravaamista hieman hillittyä, mutta ei näköjään. Tämä kostautuisi sitten myöhemmin...

Hartaushetki

Aamulla mentiin sitten aikaseen tsekkaamaan Tengbochen luostarin aamuhartautta. Ilma oli viileä ja aurinko vielä odotteli jossain vuorien takana. Mentiin sisäpihalta sisään itse temppeliin, jätettiin kengät aulaan ja kuljettiin punaisen, paksun verhon läpi himmeään tilaan, jonka seinille oli maalattu kaikenlaista buddhalaisuuteen liittyvää taidetta tai ripustettu ryijyjä.

Istuttiin huoneen oikealle puolelle seinän viereen ja meistä katsoen oikealla puolella oli jättimäinen kultainen buddha-patsas. Patsaan edessä korokkeella istui massiiviseen huopaan kääriytynyt kurttuinen lama, jonka edessä istui toisiaan katsoen samanlaisia herroja joku tusinan verran. Lama itse oli vanha, silmälasipäinen kurttu-ukko ja tämän molemmin puolin oli samanlaiset kaverit - ilmeisesti arvojärjestykseltään seuraavat. Meitä lähinnä oleva tuntui olevan vähän pipi, köhimisestä päätellen.

Huoneen laidoilla, miltei meidän vieressä, oli kolme hieman nuorempaa munkkia istumassa. kaikki munkit lukivat yhteen ääneen vanhoja tekstejään ja huoneen täytti matala kurkkuäänimurina. Silloin tällöin munkit soittelivat kelloja, löivät isoon patarumpuun ja puhalsivat massiivisiin torviin, joiden toisessa päässä istuttiin me. Munkkeja oli yhteensä noin 20 ja jossain vaiheessa paikalliset + parit länkkärit kävivät hakemassa siunauksensa. Itse hartautta ei saanut kuvata, mutta tätä eivät näemmä kaikki ole aikanaan noudattaneet. Meidän porukka toimi kuitenkin sääntöjen mukaan ja joillakin oli nauhurit päällä äänen taltioimista varten.

Seuraavaksi suunta olikin sitten tuonnepäin!

Seuraavaksi suunta olikin sitten tuonnepäin!

Kohti Pangbochea

Aamuhartauden jälkeen prepattiin vielä vähän kamoja ja lähdettiin talsimaan kohti Pangbochea. Trekki oli noin kolmetuntinen, mutta tuntui pykälän rankemmalta. Perillä Eco Village Lodgen pihassa oli aika hiljaista porukkaa. Itse olin aivan zippi ja hieman ihmetytti miksi. Käytännössä tuntui, että olisin voinut nukahtaa samantien. Tommi kyseli paljonko olin juonut, desi- vai litrakaupalla? Funtsin hetken ja totesin, että varmaan alle litran mikä oli tähänastiseen menoon verrattuna epätyypillistä.

Puoli litraa myöhemmin ja olo alkoi helpottaa ja voimat palautumaan. Safkaksi vielä maittava sherpa stew -muhennos ja olo oli bueno. On kyllä jännää kuinka paljon ja nopeasti näin korkealla tuollainenkin asia vaikuttaa.

Lama Geshe droppaa tiedettä

Iltapäivällä kavuttiin Pangbochen kylän sivuun Lama Geshen paikkeille, jossa tämä vanha munkki otti meidät vastaan, sekä siunasi meidät ja rukouslippumme Om Mani Padme Hum -mantran säestämänä. Hauska sälli, siinä vaiheessa kun eteen lyötiin sylillinen rukouslippuja mitkä pitäisi siunata, Lama otti yhden nivaskan käsiinsä, siunasi sen ja totesi eleellään, että tämä sinaus kattaa koko kasan ja nauraa hörähti.

Laman huoneen takaseinä oli täynnä huiputuskuvia vuorikiipeilijöiltä jotka tulevan Laman kautta ja hankkivat siunauksen projektilleen. Moni muistaa Lamaa myöhemmin ja lähettää kuvan onnistuneesta huiputuksesta. Mukana oli myös Samuli Mansikan kuva - RIP.

Lama Geshen luona oli kuvaseinä, jossa huiputtaneet vuorikiipeilijät lähettivät terkut Lamalle - miltei keskellä Samuli Mansikka

Lama Geshen luona oli kuvaseinä, jossa huiputtaneet vuorikiipeilijät lähettivät terkut Lamalle - miltei keskellä Samuli Mansikka

Lama Geshe jakaa tiedettä

Lama Geshe jakaa tiedettä

Ama Dablam toivotti meidät tervetulleeksi monen mutkan takana.

Ama Dablam toivotti meidät tervetulleeksi monen mutkan takana.